uskontokunta

Suomi

Substantiivi

uskontokunta (10-J)

1. (yleisesti) samaan uskontoon kuuluvista suuntauksista muodostuva kokonaisuus
2. (teologia, suppea merkitys) aabrahamilaiseen alkuperään liittyvä uskontokunta: juutalaisuus, kristinusko tai islam

Ääntäminen

• IPA: /ˈuskont̪oˌkunt̪ɑ/
• tavutus: us‧kon‧to‧kun‧ta

Etymologia

yhdyssana sanoista uskonto ja kunta

Käännökset

1. samaan uskontoon kuuluvista suuntauksista muodostuva kokonaisuus

englanti: confession espanja: confesión

ranska: confession viro: uskkond; konfessioon

Liittyvät sanat

• kirkkokunta, tunnustuskunta, seurakunta
• uskonnollinen yhdyskunta

Aiheesta muualla

• uskontokunta Kielitoimiston sanakirjassa