kunta
SuomiMuokkaa
SubstantiiviMuokkaa
- paikallistasolla toimiva julkishallinnon yksikkö, jolla on oma rajattu alueensa ja väestönsä
- Koko Suomi on jaettu kuntiin.
- yhdyssanan loppuosana tarkoittaa ihmisten muodostamaa yhteisöä
- yhdyssanan loppuosana, kun alkuosa on kymmenen, sata tai tuhat tarkoittaa likimääräistä määrä
- kymmenkunta = noin kymmenen, kymmenisen
- (biologia) eliöiden jaottelun karkea taso, esimerkiksi eläimiin ja kasveihin, eläinkunta, kasvikunta
- (matematiikka) joukko, jolle on määritelty neljä peruslaskutoimitusta siten, että laskutoimitukset noudattavat tavallisia laskulakeja, ja laskutoimitusten tulos kuuluu samaan joukkoon.
- Rationaaliluvut muodostavat kunnan, mutta kokonaisluvut eivät, koska jakolaskun tulos ei ole välttämättä kokonaisluku.
- Esim. joukko X varustettuna kahdella operaattorilla + ja *, jotka toteuttavat seuraavat ehdot:
- Operaattorit + ja * ovat liitännäisiä ja vaihdannaisia, ja * noudattaa osittelulakia +:n yli.
- (X, +) on Abelin ryhmä.
- Jos 0 on ryhmän (X, +) neutraalialkio, (X\{0}, *) on Abelin ryhmä, jonka neutraalialkio ei ole 0.
- Jokaisella joukon X nollasta poikkeavalla alkiolla on käänteisalkio molempien operaattoreiden suhteen joukossa X.
- Rationaaliluvut muodostavat kunnan, mutta kokonaisluvut eivät, koska jakolaskun tulos ei ole välttämättä kokonaisluku.
EtymologiaMuokkaa
Antti Lizeliuksen käyttöön ottama uudissana[1]
ÄäntäminenMuokkaa
- IPA: [ˈkun̪t̪ɑ̝]
TaivutusMuokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kunta | kunnat |
genetiivi | kunnan | kuntien (kuntain) |
partitiivi | kuntaa | kuntia |
akkusatiivi | kunta; kunnan |
kunnat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kunnassa | kunnissa |
elatiivi | kunnasta | kunnista |
illatiivi | kuntaan | kuntiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kunnalla | kunnilla |
ablatiivi | kunnalta | kunnilta |
allatiivi | kunnalle | kunnille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kuntana | kuntina |
translatiivi | kunnaksi | kunniksi |
abessiivi | kunnatta | kunnitta |
instruktiivi | – | kunnin |
komitatiivi | – | kuntine- + omistusliite |
KäännöksetMuokkaa
|
Liittyvät sanatMuokkaa
JohdoksetMuokkaa
- adjektiivit: kunnallinen
- substantiivit: kuntalainen
YhdyssanatMuokkaa
aateliskunta, ammattikunta, arkkihiippakunta, armeijakunta, asiakaskunta, asuinkunta, asuinpaikkakunta, asuntokunta, aurinkokunta, avustajakunta, diplomaattikunta, eduskunta, edustajakunta, ekokunta, eliökunta, eläinkunta, esikunta, hallintokunta, hallintovaliokunta, henkilökunta, herttuakunta, hiippakunta, hoitokunta, huonekunta, ihmiskunta, johtokunta, juhlatoimikunta, jäsenkunta, kadettikunta, kalastuskunta, kalifikunta, kansakunta, kansanvaltuuskunta, kansliahenkilökunta, kantahenkilökunta, kasvikunta, kasviyhdyskunta, kasvukunta, kauppavaltuuskunta, kauppiaskunta, kaupunkikunta, kaupunkiyhdyskunta, kehyskunta, keisarikunta, keittiöhenkilökunta, kenraalikunta, kielikunta, kihlakunta, kirkkokunta, kivikunta, komennuskunta, kotikunta, kotimaakunta, kotipaikkakunta, koulukunta, kreivikunta, kristikunta, kulmakunta, kuluttajakunta, kulutusosuuskunta, kuningaskunta, kunnaneläinlääkäri, kunnanhallitus, kunnaninsinööri, kunnanisä, kunnanjohtaja, kunnanlääkäri, kunnansairaala, kunnansihteeri, kunnantalo, kunnantoimisto, kunnanvaakuna, kunnanvero, kuntainliitto, kuntajako, kuntakeskus, kuntaliitos, kuntamuoto, kuntasuunnitelma, kuntasuunnittelu, kuntauudistus, kuntayhtymä, kuntavaalit, kuppikunta, kuulijakunta, kyläkunta, kylätoimikunta, kyläyhdyskunta, kymmenkunta, käräjäkunta, käyttäjäkunta, laamannikunta, laintarkastuskunta, lautakunta, liikemieskunta, liittokunta, lippukunta, loiskunta, lukijakunta, luomakunta, lääkärikunta, maakunta, maalaiskunta, maaseutukunta, mehiläiskunta, munkkikunta, naapurikunta, naparetkikunta, neuvottelukunta, nunnakunta, nuottakunta, nurkkakunta, näyttelijäkunta, opettajakunta, opiskelupaikkakunta, oppilaskunta, osakunta, osuuskunta, paikkakunta, paliskunta, palokunta, palveluskunta, pariskunta, partiolippukunta, pelastusretkikunta, perhekunta, perikunta, pesäkunta, poliisikunta, pyyntikunta, pääesikunta, pöytäkunta, rahakunta, retkikunta, ritarikunta, rovastikunta, ruhtinaskunta, runkokunta, ruokakunta, ryhmäkunta, saarivaltakunta, sairaalahenkilökunta, satakunta, seurakunta, seutukunta, siirtokunta, sisarkunta, sisikunta, sisuskunta, sivistysvaliokunta, soittokunta, sopimuspalokunta, sopimusvaltuuskunta, sosiaalivaliokunta, sotilassoittokunta, sotilasvaltuuskunta, sukukunta, suojeluskunta, suurherttuakunta, suuriruhtinaskunta, syntymäkotikunta, sääntökunta, taloushenkilökunta, talousvaliokunta, tarjoiluhenkilökunta, tehdaspaikkakunta, tehdasyhdyskunta, teinikunta, teloituskomennuskunta, teollisuuspaikkakunta, teollisuusyhdyskunta, tiedekunta, tiehoitokunta, tiekunta, tilaajakunta, toimikunta, toimittajakunta, toimitushenkilökunta, toimituskunta, torvisoittokunta, tuhatkunta, työhuonekunta, työkunta, upseerikunta, uskontokunta, valiokunta, valitsijakunta, valtakunta, valtuuskunta, vapaakunta, vapaapalokunta, varuskunta, veljeskunta, venekunta, virkamieskunta, yhdyskunta, yhteiskunta, ylioppilaskunta, ympäristökunta, ystävyyskunta, äänestäjäkunta
Aiheesta muuallaMuokkaa
- kunta Kielitoimiston sanakirjassa
- kunta Tieteen termipankissa
- Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: Kunta ja -kunta. Kotimaisten kielten keskus
ViitteetMuokkaa
- ↑ Lauri Hakulinen: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 430–476. 4.painos. Helsinki: Otava, 1979.