Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

loiskunta (9-J)

  1. loiskuminen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈloi̯skunt̪ɑ/
  • tavutus: lois‧kun‧ta

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi loiskunta loiskunnat
genetiivi loiskunnan loiskuntojen
(loiskuntain)
partitiivi loiskuntaa loiskuntoja
akkusatiivi loiskunta;
loiskunnan
loiskunnat
sisäpaikallissijat
inessiivi loiskunnassa loiskunnoissa
elatiivi loiskunnasta loiskunnoista
illatiivi loiskuntaan loiskuntoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi loiskunnalla loiskunnoilla
ablatiivi loiskunnalta loiskunnoilta
allatiivi loiskunnalle loiskunnoille
muut sijamuodot
essiivi loiskuntana loiskuntoina
translatiivi loiskunnaksi loiskunnoiksi
abessiivi loiskunnatta loiskunnoitta
instruktiivi loiskunnoin
komitatiivi loiskuntoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo loiskunna-
vahva vartalo loiskunta-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa