bewerfe

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä bewerfen
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä bewerfen
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä bewerfen