blåst yl. (yks. määr. blåsten [luo], ei monikkoa)
- puuska, (kova) tuuli
- blåst Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)
- blåst Svensk ordbokissa SO:ssa (ruotsiksi)
blåst
- (taivutusmuoto) aktiivin supiinimuoto verbistä blåsa
- (taivutusmuoto) partisiipin perfekti verbistä blåsa