bråk

Katso myös: brak

Norja

Substantiivi

bråk bråket

1. melu, meteli
2. rettelö

Ruotsi

Substantiivi

bråk n. (5) (yks. määr. bråket[luo], mon. epämäär. bråk, mon. määr. bråken[luo])

1. melu, meteli
2. (matematiikka) murtoluku

Liittyvät sanat

• bråka, bråkdel, bråkig

Aiheesta muualla

• bråk Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)
• bråk Svensk ordbokissa SO:ssa (ruotsiksi)