bratić

Kroaatti

Substantiivi

brȁtić m.

1. serkku (isän tai äidin sisaruksen poika)

Taivutus

	yksikkö	monikko
nominatiivi	bratić	bratići
genetiivi	bratića	bratića
datiivi-lokatiivi	bratiću	bratićima
akkusatiivi	bratića	bratiće
vokatiivi	bratiću	bratići
instrumentaali	bratićem	bratićima

Liittyvät sanat

• sestrična f.

Aiheesta muualla

• brȁtić Hrvatski jezični portal