ItaliaMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

canti

  1. (taivutusmuoto) monikkomuoto sanasta canto

VerbiMuokkaa

canti

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä cantare
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä cantare
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä cantare
  4. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä cantare

KatalaaniMuokkaa

VerbiMuokkaa

canti

  1. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä cantar
  2. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä cantar

LatinaMuokkaa

VerbiMuokkaa

cantī

  1. yksikön maskuliinin genetiivimuoto sanasta cantus (joka on partisiipin perfekti verbistä canō)
  2. yksikön neutrin genetiivimuoto sanasta cantus (joka on partisiipin perfekti verbistä canō)
  3. monikon maskuliinimuoto sanasta cantus (joka on partisiipin perfekti verbistä canō)