canti

Italia

Substantiivi

canti

1. (taivutusmuoto) monikkomuoto sanasta canto

Verbi

canti

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä cantare
2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä cantare
3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä cantare
4. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä cantare

Katalaani

Verbi

canti

1. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä cantar
2. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä cantar

Latina

Verbi

cantī

1. yksikön maskuliinin genetiivimuoto sanasta cantus (joka on partisiipin perfekti verbistä canō)
2. yksikön neutrin genetiivimuoto sanasta cantus (joka on partisiipin perfekti verbistä canō)
3. monikon maskuliinimuoto sanasta cantus (joka on partisiipin perfekti verbistä canō)