canto

Katso myös: cantó, cantò

Espanja

Substantiivi

canto m. (monikko cantos)

1. laulu, laulaminen

Verbi

canto

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä cantar

Italia

Substantiivi

canto m. (monikko canti[luo])

1. laulu

Verbi

canto

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä cantare

Katalaani

Verbi

canto

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä cantar

Latina

Verbi

cantō

1. yksikön maskuliinin datiivimuoto sanasta cantus (joka on partisiipin perfekti verbistä canō)
2. yksikön maskuliinin ablatiivimuoto sanasta cantus (joka on partisiipin perfekti verbistä canō)
3. yksikön neutrin datiivimuoto sanasta cantus (joka on partisiipin perfekti verbistä canō)
4. yksikön neutrin ablatiivimuoto sanasta cantus (joka on partisiipin perfekti verbistä canō)

Portugali

Verbi

canto

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä cantar