cauchemar

Ranska

Substantiivi

cauchemar m. (monikko cauchemars [luo])

1. painajainen

   J’en fais toujours des cauchemars. – Minulla on vieläkin painajaisia.

   un cauchemar à la Kafka – kafkamainen painajainen

Etymologia

• muinaisranskan cauquemare, verbistä cauchier, "painaa" ja keskihollannin mare, "öinen kummitus/henki", vrt. englannin nightmare, hollannin nachtmerrie ja saksan Nachtmahr

• Sana on jossain määrin kansainvälinen. Siitä juontuu muun muassa venäjän кошмар, puolan koszmar, romanian coşmar, kroaatin košmar

Aiheesta muualla

• cauchemar Trésor de la langue française informatisé ‑sanakirjassa (ranskaksi)