painajainen
Suomi
muokkaa
Substantiivi
muokkaapainajainen (38)
- (mytologia) nukkuvan ihmisen rinnan päällä istuva demoni
- epämiellyttävä tai pelottava uni; painajaisuni
- Näin viime yönä hirveän painajaisen.
- (kuvaannollisesti) epämiellyttävä tai pelottava tilanne
- Jannen elämä on ollut viime aikoina yhtä painajaista.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈpɑi̯nɑˌjɑi̯nen/
- tavutus: pai‧na‧jai‧nen
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | painajainen | painajaiset |
| genetiivi | painajaisen | painajaisten painajaisien |
| partitiivi | painajaista | painajaisia |
| akkusatiivi | painajainen; painajaisen |
painajaiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | painajaisessa | painajaisissa |
| elatiivi | painajaisesta | painajaisista |
| illatiivi | painajaiseen | painajaisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | painajaisella | painajaisilla |
| ablatiivi | painajaiselta | painajaisilta |
| allatiivi | painajaiselle | painajaisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | painajaisena (painajaisna) |
painajaisina |
| translatiivi | painajaiseksi | painajaisiksi |
| abessiivi | painajaisetta | painajaisitta |
| instruktiivi | – | painajaisin |
| komitatiivi | – | painajaisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | painajaise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
painajais- | |
Käännökset
muokkaa2. uni
Liittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- adjektiivit: painajaismainen
Yhdyssanat
muokkaapainajaistunnelma, painajaisuni
Aiheesta muualla
muokkaa- painajainen Kielitoimiston sanakirjassa