Latina

muokkaa

contemptus m., contempta f., contemptum n.

  1. (taivutusmuoto) partisiipin perfekti verbistä contemnō

Taivutus

yksikkö monikko
sijamuoto maskuliini feminiini neutri sijamuoto maskuliini feminiini neutri
nominatiivi contemptus contempta contemptum nominatiivi contemptī contemptae contempta
akkusatiivi contemptum contemptam contemptum akkusatiivi contemptōs contemptās contempta
genetiivi contemptī contemptae contemptī genetiivi contemptōrum contemptārum contemptōrum
datiivi contemptō contemptae contemptō datiivi contemptīs contemptīs contemptīs
ablatiivi contemptō contemptā contemptō ablatiivi contemptīs contemptīs contemptīs