Katso myös: determinò, determinó

Espanja muokkaa

Verbi muokkaa

determino

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä determinar

Ido muokkaa

Substantiivi muokkaa

determino (yksikön akkusatiivi determinon; monikko determini, monikon akkusatiivi determinin)

  1. määrittely
  2. määrääminen, päättäminen, sopiminen, ratkaiseminen

Italia muokkaa

Verbi muokkaa

determino

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä determinare

Katalaani muokkaa

Verbi muokkaa

determino

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä determinar

Latina muokkaa

Verbi muokkaa

dēterminō (I) (akt. prees. inf. dētermināre,ind. perf. y. 1. p. dētermināvī, part. perf. dēterminātus) (taivutus[luo])

  1. merkitä jnk rajat

Etymologia muokkaa

de- + termino

Portugali muokkaa

Verbi muokkaa

determino

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä determinar