Redirect arrow without text.svg
Katso myös: rája


SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

raja (9)

  1. se, mihin jokin muu konkreettinen tai kuviteltu asia loppuu, ja mistä toinen alkaa
  2. se, mihin yksi hallinnollinen alue loppuu, ja mistä toinen alkaa
    Äärimmäisellä rajalla kaikki päättyy.

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈrɑjɑ/, [ˈrɑjɑ]
  • tavutus: ra‧ja

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi raja rajat
genetiivi rajan rajojen
(rajain)
partitiivi rajaa rajoja
akkusatiivi raja;
rajan
rajat
sisäpaikallissijat
inessiivi rajassa rajoissa
elatiivi rajasta rajoista
illatiivi rajaan rajoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi rajalla rajoilla
ablatiivi rajalta rajoilta
allatiivi rajalle rajoille
muut sijamuodot
essiivi rajana rajoina
translatiivi rajaksi rajoiksi
abessiivi rajatta rajoitta
instruktiivi rajoin
komitatiivi rajoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo raja-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

EtymologiaMuokkaa

slaavilainen laina[1]

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

alaraja, alueraja, aluevesiraja, enimmäisraja, eteläraja, haamuraja, hiusraja, hylkäysraja, ikäraja, itäraja, kaakkoisraja, kalastusraja, karsintaraja, katonraja, kenkäraja, kestävyysraja, kimmoraja, koillisraja, kuuloraja, kyllästymisraja, lumiraja, luoteisraja, länsiraja, metsänraja, murtoraja, puuraja, raja-aita, raja-alue, raja-arvo, raja-asema, raja-asukas, raja-asutus, rajaeste, rajaheitto, rajahinta, rajajoki, rajajääkäri, rajakahakka, rajakartta, rajakatkaisin, rajakauppa, rajakaupunki, rajakerros, rajakivi, rajakohta, rajakulma, rajakuormitus, rajakustannus, rajakylä, rajakäyrä, rajaliikenne, rajalinja, rajaloikkari, rajaloukkaus, rajalyönti, rajamaa, rajamerkki, rajametsä, rajamies, rajamitta, rajamuuri, rajanaapuri, rajanjärjestely, rajankäynti, rajanloikkaus, rajanopeus, rajanpinta, rajantarkastus, rajantarkistus, rajanveto, rajanylittäjä, rajanylitys, rajanylityspaikka, rajapaalu, rajapaikka, rajapallo, rajapartio, rajapuomi, rajapyykki, rajarauha, rajariita, rajarikko, rajaselkkaus, rajaseutu, rajasilta, rajasopimus, rajasulku, rajasuutari, rajasävel, rajataistelu, rajatapaus, rajatarkastaja, rajatarkastus, rajatiede, rajatieto, rajatila, rajatulkki, rajatulli, rajatulo, rajatuomari, rajatuotto, rajavartija, rajavartio, rajavartiolaitos, rajavartiosto, rajavero, rajaviitta, rajaviiva, rajaviranomainen, rajavyöhyke, rajavälikohtaus, sivuraja, takaraja, tavunraja, tavuraja, tilusraja, toleranssiraja, tukanraja, tulliraja, tulvaraja, vaihteluraja, valtakunnanraja, vedenraja, vesiraja, viljelyraja, virheraja, vyöhykeraja, vähimmäisraja, yläraja, ääriraja

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • raja Kielitoimiston sanakirjassa

EspanjaMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

raja f.

  1. (halkaisemalla tehty) halkeama, vako, rako, särö
  2. sälö, lastu
  3. (alatyyliä, Chile) persvako
  4. (alatyyliä, Espanja) naisen ulkosynnyttimet

Liittyvät sanatMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • raja Real Academia Españolan sanakirjassa (espanjaksi)

HindiMuokkaa

LatinisointiMuokkaa

rājā

  1. transkriptio sanasta राजा

IndonesiaMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

raja

  1. kuningas

MalaijiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

raja

  1. kuningas

ViroMuokkaa

raja (gen raja, part raja)

  1. raja

Liittyvät sanatMuokkaa

SynonyymitMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Lari Kotilainen: Kielen elämä. Suomen kieli eilisestä huomiseen, s. 37. Helsinki: Siltala, 2016. ISBN 978-952-234-367-3.