raja
![]() |
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
raja (9)
- se, mihin jokin muu konkreettinen tai kuviteltu asia loppuu, ja mistä toinen alkaa
- se, mihin yksi hallinnollinen alue loppuu, ja mistä toinen alkaa
- Äärimmäisellä rajalla kaikki päättyy.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈrɑjɑ/, [ˈrɑjɑ]
- tavutus: ra‧ja
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | raja | rajat |
genetiivi | rajan | rajojen (rajain) |
partitiivi | rajaa | rajoja |
akkusatiivi | raja; rajan |
rajat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | rajassa | rajoissa |
elatiivi | rajasta | rajoista |
illatiivi | rajaan | rajoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | rajalla | rajoilla |
ablatiivi | rajalta | rajoilta |
allatiivi | rajalle | rajoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | rajana | rajoina |
translatiivi | rajaksi | rajoiksi |
abessiivi | rajatta | rajoitta |
instruktiivi | – | rajoin |
komitatiivi | – | rajoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | raja- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia muokkaa
slaavilainen laina[1]
Käännökset muokkaa
|
|
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- adjektiivit: rajakkainen, rajalainen, rajallinen, rajaton
- adverbit: rajakkain, rajallisesti, rajaten, rajatusten
- substantiivit: rajaaminen, rajaus, rajoitus
- verbit: rajata, rajautua, rajoittaa, rajoittautua, rajoittua
Yhdyssanat muokkaa
alaraja, alueraja, aluevesiraja, enimmäisraja, eteläraja, haamuraja, hiusraja, hylkäysraja, ikäraja, itäraja, kaakkoisraja, kalastusraja, karsintaraja, katonraja, kestävyysraja, kimmoraja, koillisraja, kuuloraja, kyllästymisraja, lumiraja, luoteisraja, länsiraja, metsänraja, murtoraja, puuraja, raja-aita, raja-alue, raja-arvo, raja-asema, raja-asukas, raja-asutus, rajaeste, rajaheitto, rajahinta, rajajoki, rajajääkäri, rajakahakka, rajakartta, rajakatkaisin, rajakauppa, rajakaupunki, rajakerros, rajakivi, rajakohta, rajakulma, rajakuormitus, rajakustannus, rajakylä, rajakäyrä, rajaliikenne, rajalinja, rajaloikkari, rajaloukkaus, rajalyönti, rajamaa, rajamerkki, rajametsä, rajamies, rajamitta, rajamuuri, rajanaapuri, rajanjärjestely, rajankäynti, rajanloikkaus, rajanopeus, rajanpinta, rajantarkastus, rajantarkistus, rajanveto, rajanylittäjä, rajanylitys, rajanylityspaikka, rajapaalu, rajapaikka, rajapallo, rajapartio, rajapuomi, rajapyykki, rajarauha, rajariita, rajarikko, rajaselkkaus, rajaseutu, rajasilta, rajasopimus, rajasulku, rajasävel, rajataistelu, rajatapaus, rajatarkastaja, rajatarkastus, rajatiede, rajatieto, rajatila, rajatulkki, rajatulli, rajatulo, rajatuomari, rajatuotto, rajavartija, rajavartio, rajavartiolaitos, rajavartiomies, rajavartiosto, rajavero, rajaviitta, rajaviiva, rajaviranomainen, rajavyöhyke, rajavälikohtaus, sivuraja, takaraja, tavunraja, tavuraja, tilusraja, toleranssiraja, tukanraja, tulliraja, tulvaraja, vaihteluraja, valtakunnanraja, vedenraja, vesiraja, viljelyraja, virheraja, vyöhykeraja, vähimmäisraja, yläraja, ääriraja
Aiheesta muualla muokkaa
- raja Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi muokkaa
raja
- (murteellinen) kuluneesta kengästä
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
Espanja muokkaa
Substantiivi muokkaa
raja f.
- (halkaisemalla tehty) halkeama, vako, rako, särö
- sälö, lastu
- (alatyyliä, Chile) persvako
- (alatyyliä, Espanja) naisen ulkosynnyttimet
Liittyvät sanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- raja Real Academia Españolan sanakirjassa (espanjaksi)
Hindi muokkaa
Latinisointi muokkaa
rājā
- transkriptio sanasta राजा
Indonesia muokkaa
Substantiivi muokkaa
raja
Malaiji muokkaa
Substantiivi muokkaa
raja
Viro muokkaa
raja (gen raja, part raja)
Liittyvät sanat muokkaa
Synonyymit muokkaa
Viitteet muokkaa
- ↑ Lari Kotilainen: Kielen elämä. Suomen kieli eilisestä huomiseen, s. 37. Helsinki: Siltala, 2016. ISBN 978-952-234-367-3.