Halkeama

Substantiivi

muokkaa

halkeama (10)[1]

  1. kappaleeseen halkeamisen seurauksena syntynyt usein kapea aukko

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈhɑlkeˌɑmɑ/
  • tavutus: hal‧ke‧a‧ma

Taivutus

muokkaa

Etymologia

muokkaa

verbi haljeta + johdin -ma

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10