Substantiivi

muokkaa

rajapyykki (5-A)

  1. (maanmittaus, oikeustiede) rajojen merkitsemiseen käytetty paalu tai muu lain mukainen merkintä
    Nykyisin ollaan siirtymässä eräissä yhteyksissä koordinaattitietona esitettäviin sähköisiin rajapaaluihin.
  2. (kuvaannollisesti) henkilön työuraan, ikään tms. liittyvä saavutettu etappi; vastaavasti puhutaan erilaisista yritysten saavutuksista
    50 vuoden rajapyykki
    PlayStation 4 saavutti merkittävän rajapyykin – Sonyn pelikonsolia on ostettu jo 100 miljoonaa kappaletta (tekniikanmaailma.fi)

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈrɑjɑˌpyːkːi/
  • tavutus: ra‧ja‧pyyk‧ki

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi rajapyykki rajapyykit
genetiivi rajapyykin rajapyykkien
(rajapyykkein)
partitiivi rajapyykkiä rajapyykkejä
akkusatiivi rajapyykki;
rajapyykin
rajapyykit
sisäpaikallissijat
inessiivi rajapyykissä rajapyykeissä
elatiivi rajapyykistä rajapyykeistä
illatiivi rajapyykkiin rajapyykkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi rajapyykillä rajapyykeillä
ablatiivi rajapyykiltä rajapyykeiltä
allatiivi rajapyykille rajapyykeille
muut sijamuodot
essiivi rajapyykkinä rajapyykkeinä
translatiivi rajapyykiksi rajapyykeiksi
abessiivi rajapyykittä rajapyykeittä
instruktiivi rajapyykein
komitatiivi rajapyykkeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo rajapyyki-
vahva vartalo rajapyykki-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa
  • yhdyssana sanoista raja ja pyykki, jossa pyykki < ruotsista, vrt. murteellinen pyk tai puk(e) ’kuhmu, pieni sysimiilu’[1]

Kirjallisuudessa sanaa rajapyykki on käyttänyt ensimmäisen kerran Forseen 1738.[1]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. 1,0 1,1 Mistä mahtaa olla peräisin sana "pyykki", jolla tarkoitan kaksi tonttia toisistaan erottavaa rajamerkkiä – – Kysy kirjastonhoitajalta. 21.7.2000, päivitetty 1.9.2018. Kirjastot.fi. Viitattu 27.6.2022.