rajain
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaarajain (33)
- työkalu tai laite, jota käytetään (jonkin) rajaamiseen
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈrɑjɑi̯n/
- tavutus: ra‧jain
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | rajain | rajaimet |
| genetiivi | rajaimen | rajaimien rajainten |
| partitiivi | rajainta | rajaimia |
| akkusatiivi | rajain; rajaimen |
rajaimet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | rajaimessa | rajaimissa |
| elatiivi | rajaimesta | rajaimista |
| illatiivi | rajaimeen | rajaimiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | rajaimella | rajaimilla |
| ablatiivi | rajaimelta | rajaimilta |
| allatiivi | rajaimelle | rajaimille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | rajaimena (rajainna) |
rajaimina |
| translatiivi | rajaimeksi | rajaimiksi |
| abessiivi | rajaimetta | rajaimitta |
| instruktiivi | – | rajaimin |
| komitatiivi | – | rajaimine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | rajaime- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
rajain- | |
Etymologia
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- rajain Kielitoimiston sanakirjassa