Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

rajatapaus (39)

  1. tapaus, joka ei kuulu selvästi johonkin kategoriaan, erityisesti kahden eri kategorian väliin jäävä

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈrɑjɑˌt̪ɑpɑus/ tai /ˈrɑjɑˌt̪ɑpɑu̯s/
  • tavutus: ra‧ja‧ta‧pa‧us / ra‧ja‧ta‧paus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi rajatapaus rajatapaukset
genetiivi rajatapauksen rajatapausten
rajatapauksien
partitiivi rajatapausta rajatapauksia
akkusatiivi rajatapaus;
rajatapauksen
rajatapaukset
sisäpaikallissijat
inessiivi rajatapauksessa rajatapauksissa
elatiivi rajatapauksesta rajatapauksista
illatiivi rajatapaukseen rajatapauksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi rajatapauksella rajatapauksilla
ablatiivi rajatapaukselta rajatapauksilta
allatiivi rajatapaukselle rajatapauksille
muut sijamuodot
essiivi rajatapauksena rajatapauksina
translatiivi rajatapaukseksi rajatapauksiksi
abessiivi rajatapauksetta rajatapauksitta
instruktiivi rajatapauksin
komitatiivi rajatapauksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo rajatapaukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
rajatapaus-

Etymologia muokkaa

yhdyssana sanoista raja ja tapaus

Aiheesta muualla muokkaa