rajatapaus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaarajatapaus (39)
- tapaus, joka ei kuulu selvästi johonkin kategoriaan, erityisesti kahden eri kategorian väliin jäävä
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈrɑjɑˌt̪ɑpɑus/ tai /ˈrɑjɑˌt̪ɑpɑu̯s/
- tavutus: ra‧ja‧ta‧pa‧us / ra‧ja‧ta‧paus
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | rajatapaus | rajatapaukset |
genetiivi | rajatapauksen | rajatapausten rajatapauksien |
partitiivi | rajatapausta | rajatapauksia |
akkusatiivi | rajatapaus; rajatapauksen |
rajatapaukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | rajatapauksessa | rajatapauksissa |
elatiivi | rajatapauksesta | rajatapauksista |
illatiivi | rajatapaukseen | rajatapauksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | rajatapauksella | rajatapauksilla |
ablatiivi | rajatapaukselta | rajatapauksilta |
allatiivi | rajatapaukselle | rajatapauksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | rajatapauksena | rajatapauksina |
translatiivi | rajatapaukseksi | rajatapauksiksi |
abessiivi | rajatapauksetta | rajatapauksitta |
instruktiivi | – | rajatapauksin |
komitatiivi | – | rajatapauksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | rajatapaukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
rajatapaus- |
Etymologia
muokkaayhdyssana sanoista raja ja tapaus
Aiheesta muualla
muokkaa- rajatapaus Kielitoimiston sanakirjassa