disciple

Englanti

Substantiivi

disciple (monikko disciples)

1. opetuslapsi
2. oppilas

Etymologia

latinan discipulus ’oppilas, opiskelija’

Ranska

Substantiivi

disciple m./f. (monikko disciples[luo])

1. oppilas
2. opetuslapsi

Etymologia

latinan discipulus ’oppilas, opiskelija’

Aiheesta muualla

• disciple Trésor de la langue française informatisé ‑sanakirjassa (ranskaksi)