edusta

Suomi

Substantiivi

edusta (13)

1. jonkin edessä oleva tila

   Suomen Pankin edusta istutuksineen uudistettiin 1920-luvulla.

Ääntäminen

• IPA: /ˈedust̪ɑ/
• tavutus: e‧dus‧ta

Aiheesta muualla

• edusta Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi

edusta

1. (taivutusmuoto) yksikön elatiivimuoto sanasta etu

   Tässä on kyse niin asiakkaan kuin pankin edusta.

2. (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta edus

Verbi

edusta

1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä edustaa
2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä edustaa
3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä edustaa

   Tiedostava nuori ei edusta enemmistöä.

   Edusta sinä kansaa Jumalan edessä.

   Älä edusta samaan aikaan Hagarin orjalasta.