Romania muokkaa

Substantiivi muokkaa

genetiivi/datiivi
yksikkö unui elev
määräinen elevului
monikkounor elevi
määräinenelevilor

elev m. (määräinen: elevulmonikko: elevi, määräinen: elevii)

  1. oppilas, koululainen

Etymologia muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Ruotsi muokkaa

Substantiivi muokkaa

elev yl. (3) (yks. määr. eleven[luo], mon. epämäär. elever[luo], mon. määr. eleverna[luo])

  1. oppilas

Etymologia muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • elev Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)

Viro muokkaa

Adjektiivi muokkaa

elev (gen eleva, part elevat)

Liittyvät sanat muokkaa