elje

Suomi

Substantiivi

elje (48-L) (monikko elkeet)

1. paha tapa, aie, teko tai kuje; ilve, juoni, metku, kepponen, konnantyö, konnankoukku, koiruus. Tavallisesti monikossa

   Häijyt, katalat, pahat, viekkaat elkeet.

   "Oli elkeet kuin pedolla..."

Ääntäminen

• IPA: /ˈeljeˣ/
• tavutus: el‧je

Aiheesta muualla

• elje Kielitoimiston sanakirjassa