emane

Viro

Substantiivi

emane (gen. emase, part. emast)

1. naaras

Taivutus

• ÕS 2018 tyyppi 10 (soolane) soolane

Sijamuotoja	Yksikkö	Monikko
Nominatiivi	emane	emased
Genetiivi	emase	emaste
Partitiivi	emast	emaseid
Illatiivi	emasesse	emastesse

Liittyvät sanat

• (uros, koiras) isane

Aiheesta muualla

• emane Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)
• emane sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)

Lähteet

• Suomi-viro-suomi taskusanakirja / Helga Laanpere – Helsinki : WSOY, [1991] 2007.