Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

naaras (41)[1]

  1. (biologia) sukupuolisesti erilaistuneilla lajeilla sen sukupuolen yksilö, jonka munasolut koiras hedelmöittää
  2. liitin jonka sisään urosliittimen piikit työnnetään

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈnɑːrɑs/
  • tavutus: naa‧ras

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi naaras naaraat
genetiivi naaraan naaraiden
naaraitten
partitiivi naarasta naaraita
akkusatiivi naaras;
naaraan
naaraat
sisäpaikallissijat
inessiivi naaraassa naaraissa
elatiivi naaraasta naaraista
illatiivi naaraaseen naaraisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi naaraalla naarailla
ablatiivi naaraalta naarailta
allatiivi naaraalle naaraille
muut sijamuodot
essiivi naaraana naaraina
translatiivi naaraaksi naaraiksi
abessiivi naaraatta naaraitta
instruktiivi naarain
komitatiivi naaraine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo naaraa-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
naaras-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Vieruskäsitteet muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

naaraseläin, naarashirvi, naaraskissa, naarasleijona, naaraspontti, naarassukupuoli, naarastiikeri

Aiheesta muualla muokkaa

  • naaras Kielitoimiston sanakirjassa
  • naaras Tieteen termipankissa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 41