Katso myös: ĕmpia

empiä (61-H) (taivutus[luo])

  1. epäröidä

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈempiæˣ/
  • tavutus: em‧pi‧ä

Etymologia

muokkaa

Selitetty johdokseksi pronominivartalosta *e- ja ikivanhasta vastakohtaa merkitsevästä johtimesta -mp-. Empiminen olisi siis kahden vaihtoehdon vertailua.[1]

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X. Hakusana empiä.