epäpätevyys

Suomi

Substantiivi

epäpätevyys

1. se, että on epäpätevä; sen osoittaminen että ei kykene jhkin

   Toimitusjohtajan epäpätevyys saattoi yrityksen lähes konkurssiin.

Ääntäminen

• IPA: /ˈepæˌpæt̪eʋyːs/
• tavutus: e‧pä‧pä‧te‧vyys

Etymologia

yhdyssana sanoista epä- ja pätevyys

Käännökset

1. se, että on epäpätevä; sen osoittaminen että ei kykene jhkin

englanti: incompetence

Aiheesta muualla

• epäpätevyys Kielitoimiston sanakirjassa