Substantiivi

muokkaa

pätevyys (40)

  1. se, että on pätevä, osoittaa kykyä selviytyä jstkin tai kykyä kyetä jhkin
    Uuden opettajan pätevyys oli kyseenalainen.
    Yliopistokoulutus pyrkii kohottamaan lääkärien pätevyyttä.
  2. se, että jokin pätee, jokin pitää paikkansa
    Esimerkki osoittaa periaatteen pätevyyden esimerkkitapauksessa.
  3. oikeustoimen oikeudellinen teho

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈpæt̪eʋyːs/
  • tavutus: pä‧te‧vyys

Taivutus

muokkaa

Etymologia

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa