pätevä

Suomi

Adjektiivi

pätevä (10) (komparatiivi pätevämpi, superlatiivi pätevin) (taivutus[luo])

1. sellainen, joka on johonkin asiaan riittävä, kelpoinen

   Uusi äidinkielen opettaja on vastavalmistunut ja pätevä opettajaksi.

   Taulukkolaskentaohjelma on aivan pätevä laskelman tekemiseen.

   Myös suullinen valtuutus on pätevä.

2. sellainen, joka pätee, pitää paikkansa (erityisesti periaatteista)

   Päättely on pätevä kaikille luonnollisille luvuille n.

   Yleinen kryptologiassa pätevä periaate on, että algoritmia ei voi olettaa salaiseksi, ainoastaan avain on salainen.

3. sellainen, joka pätee (henkilöstä)

Ääntäminen

• IPA: /ˈpæt̪eʋæ/
• tavutus: pä‧te‧vä

Käännökset

1. riittävä, kelpoinen

englanti: competent ranska: compétent

venäjä: компетентный

Liittyvät sanat

• asiantunteva
• kompetentti
• pätemätön
• päteä
• vähäpätöinen

Vastakohdat

• epäpätevä

Johdokset

• substantiivit: pätevyys
• verbit: pätevöidä, pätevöityä

Yhdyssanat

• epäpätevä
• yleispätevä

Aiheesta muualla

• pätevä Kielitoimiston sanakirjassa

Verbi

pätevä

1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä päteä

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	pätevä	pätevät
genetiivi	pätevän	pätevien (päteväin)
partitiivi	pätevää	päteviä
akkusatiivi	pätevä; pätevän	pätevät
sisäpaikallissijat
inessiivi	pätevässä	pätevissä
elatiivi	pätevästä	pätevistä
illatiivi	pätevään	päteviin
ulkopaikallissijat
adessiivi	pätevällä	pätevillä
ablatiivi	pätevältä	päteviltä
allatiivi	pätevälle	päteville
muut sijamuodot
essiivi	pätevänä	pätevinä
translatiivi	päteväksi	päteviksi
abessiivi	pätevättä	pätevittä
instruktiivi	–	pätevin
komitatiivi	–	pätevine