erübrige

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä erübrigen
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä erübrigen
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä erübrigen
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä erübrigen