erlegen

Saksa

Verbi

Taivutus[luo]
ind. prees. y. 2. p.	erlegst
ind. prees. y. 3. p.	erlegt
ind. imperf. y. 3. p.	erlegte
part. perf.	erlegt
apuverbi	haben

erlegen

kaataa, surmata (eläin)
Die Frau hat einen Elch erlegt.
Nainen kaatoi hirven.

Etymologia

er- + legen

Liittyvät sanat

Johdokset

verbit: auferlegen

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=erlegen&oldid=4033837”