surmata (73) (taivutus[luo])

  1. tappaa

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈsurmɑt̪ɑˣ/
  • tavutus: sur‧ma‧ta

Etymologia

muokkaa

sanan surma vartalosta surma- ja suffiksista -ta

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • surmata Kielitoimiston sanakirjassa

surmata

  1. (taivutusmuoto) da-infinitiivi verbistä surmama