surmaaja

Suomi

Substantiivi

surmaaja (10)

henkilö, joka surmaa tai on surmannut

Ääntäminen

IPA: /ˈsurmɑːjɑ/
tavutus: sur‧maa‧ja

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	surmaaja	surmaajat
genetiivi	surmaajan	surmaajien (surmaajain)
partitiivi	surmaajaa	surmaajia
akkusatiivi	surmaaja; surmaajan	surmaajat
sisäpaikallissijat
inessiivi	surmaajassa	surmaajissa
elatiivi	surmaajasta	surmaajista
illatiivi	surmaajaan	surmaajiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	surmaajalla	surmaajilla
ablatiivi	surmaajalta	surmaajilta
allatiivi	surmaajalle	surmaajille
muut sijamuodot
essiivi	surmaajana	surmaajina
translatiivi	surmaajaksi	surmaajiksi
abessiivi	surmaajatta	surmaajitta
instruktiivi	–	surmaajin
komitatiivi	–	surmaajine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	surmaaja-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

verbi surmata (vokaalivartalo surmaa-) + johdin -ja

Käännökset

1. henkilö, joka surmaa tai on surmannut

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Liittyvät sanat

Aiheesta muualla

surmaaja Kielitoimiston sanakirjassa