surmaaja
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaasurmaaja (10)
- henkilö, joka surmaa tai on surmannut
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈsurmɑːjɑ/
- tavutus: sur‧maa‧ja
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | surmaaja | surmaajat |
genetiivi | surmaajan | surmaajien (surmaajain) |
partitiivi | surmaajaa | surmaajia |
akkusatiivi | surmaaja; surmaajan |
surmaajat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | surmaajassa | surmaajissa |
elatiivi | surmaajasta | surmaajista |
illatiivi | surmaajaan | surmaajiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | surmaajalla | surmaajilla |
ablatiivi | surmaajalta | surmaajilta |
allatiivi | surmaajalle | surmaajille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | surmaajana | surmaajina |
translatiivi | surmaajaksi | surmaajiksi |
abessiivi | surmaajatta | surmaajitta |
instruktiivi | – | surmaajin |
komitatiivi | – | surmaajine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | surmaaja- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. henkilö, joka surmaa tai on surmannut
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- surmaaja Kielitoimiston sanakirjassa