ersäuften

Saksa

Verbi

ersäuften

(taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä ersäufen
(taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä ersäufen
(taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä ersäufen
(taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä ersäufen
(taivutusmuoto) yksikön maskuliinin vahva akkusatiivimuoto sanasta ersäuft (joka on partisiipin perfekti sanasta ersäufen)
(taivutusmuoto) yksikön maskuliinin vahva genetiivimuoto sanasta ersäuft (joka on partisiipin perfekti sanasta ersäufen)
(taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko akkusatiivimuoto sanasta ersäuft (joka on partisiipin perfekti sanasta ersäufen)
(taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko datiivimuoto sanasta ersäuft (joka on partisiipin perfekti sanasta ersäufen)
(taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko genetiivimuoto sanasta ersäuft (joka on partisiipin perfekti sanasta ersäufen)
(taivutusmuoto) yksikön feminiinin heikko datiivimuoto sanasta ersäuft (joka on partisiipin perfekti sanasta ersäufen)
(taivutusmuoto) yksikön feminiinin heikko genetiivimuoto sanasta ersäuft (joka on partisiipin perfekti sanasta ersäufen)
(taivutusmuoto) yksikön neutrin vahva genetiivimuoto sanasta ersäuft (joka on partisiipin perfekti sanasta ersäufen)
(taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko datiivimuoto sanasta ersäuft (joka on partisiipin perfekti sanasta ersäufen)
(taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko genetiivimuoto sanasta ersäuft (joka on partisiipin perfekti sanasta ersäufen)
(taivutusmuoto) monikon datiivimuoto sanasta ersäuft (joka on partisiipin perfekti sanasta ersäufen)
(taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta ersäuft (joka on partisiipin perfekti sanasta ersäufen)
(taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta ersäuft (joka on partisiipin perfekti sanasta ersäufen)
(taivutusmuoto) monikon heikko genetiivimuoto sanasta ersäuft (joka on partisiipin perfekti sanasta ersäufen)