Ruotsi muokkaa

Substantiivi muokkaa

farfar yl. (5) (yks. määr. farfadern, mon. epämäär. farfäder, mon. määr. farfäderna)

  1. isoisä, isänisä

Etymologia muokkaa

yhdyssana sanoista far ja far

Liittyvät sanat muokkaa

Rinnakkaismuodot muokkaa

Tanska muokkaa

Substantiivi muokkaa

farfar yl. (yks. määr. farfaren [luo], mon. epämäär. farfædre [luo], mon. määr. farfædrene [luo])

  1. isoisä (isänpuoleinen)

Etymologia muokkaa

yhdyssana sanoista far ja far

Liittyvät sanat muokkaa

Rinnakkaismuodot muokkaa