far

Katso myös: får

Englanti

Adjektiivi

far

1. kaukainen, etäinen
2. tuonnimmainen

Liittyvät sanat

• further

Adverbi

far

1. kaukana; kauas; paljon

Italia

Verbi

far

1. (lyhyt muoto) tehdä

Liittyvät sanat

• fare

Norja

Substantiivi

far faren, fedre

1. isä

Substantiivi

far faret

1. uoma

Ruotsi

Substantiivi

far yl. (5) (yks. määr. fadern, mon. epämäär. fäder, mon. määr. fäderna)

1. isä

Liittyvät sanat

Rinnakkaismuodot

• fader

Synonyymit

• (isä) pappa, farsa

Yhdyssanat

• farbror, faster, farfar, farmor, morfar, svärfar

Substantiivi

far n. (5) (yks. määr. faret[luo], mon. epämäär. far, mon. määr. faren[luo])

1. väylä, vesitie

Verbi

far

1. (taivutusmuoto) aktiivin preesensmuoto verbistä fara
2. (taivutusmuoto) imperatiivimuoto verbistä fara

Tanska

Substantiivi

far yl. (yks. määr. faren[luo], mon. epämäär. fædre[luo], mon. määr. fædrene[luo])

1. isä

Liittyvät sanat

Rinnakkaismuodot

• fader

Johdokset

• substantiivit: forfar

Yhdyssanat

• farbror, farfar, faster, morbror, morfar