Redirect arrow without text.svg
Katso myös: -isa, -isä, Isa, Isä, isa ja İsa


SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

isä (10)

Katso artikkeli Isä Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
  1. lapsen siittänyt mies, lapsen biologinen isä
  2. lapsen miespuolinen kasvattaja, joka on biologinen isä, isäpuoli tai ottoisä
  3. (kirkko) katolinen miespuolinen seurakunnan pappi
  4. (uskonto) Jumala isän ominaisuudessa
  5. (kuvaannollisesti) jonkin asian alkuunpanija (miespuolinen)
    Mikael Agricola, suomen kirjakielen ja kirjallisuuden isä

ÄäntäminenMuokkaa

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi isä isät
genetiivi isän isien
(isäin)
partitiivi isää isiä
akkusatiivi isä;
isän
isät
sisäpaikallissijat
inessiivi isässä isissä
elatiivi isästä isistä
illatiivi isään isiin
ulkopaikallissijat
adessiivi isällä isillä
ablatiivi isältä isiltä
allatiivi isälle isille
muut sijamuodot
essiivi isänä isinä
translatiivi isäksi isiksi
abessiivi isättä isittä
instruktiivi isin
komitatiivi isine-
+ omistusliite

EtymologiaMuokkaa

kantauralin *ičä; sukulaissanoja: pohjoissaamen áhčči, unkarin ős ja viron isa

KäännöksetMuokkaa

Nämä käännökset on merkitty korjattaviksi.

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

esi-isä, isoisä, isähahmo, isäinmaa, isäjumala, isäkasvi, isäkummi, isämeidän, isämeitä, isänisä, isänkoti, isänmaa, isänmaallisuus, isänmurha, isännimi, isänperintö, isänpäivä, isänrakkaus, isäntunne, isänvalta, isänäiti, isäpappa, isäpuoli, isäukko, isävainaja, isävanha, isävanhus, isäyksilö, kantaisä, kasvatusisä, kaupunginisä, kirkkoisä, koti-isä, kunnanisä, maanisä, myrskyisä, oppi-isä, pehmoisä, perheenisä, rippi-isä, viikonloppuisä, yksinhuoltajaisä, äidinisä

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • isä Kielitoimiston sanakirjassa