Substantiivi

muokkaa

sukulainen (38)

  1. samaan sukuun kuuluva henkilö
    Serkkuni Pekka on sukulaiseni, hän on isäni siskon poika.
    Isovanhemmat ovat sukulaisia.
    Viidennet serkut ovat meillä jo aika etäisiä sukulaisia.
    Tätini naimakaupan kautta pääsimme sukulaisiksi patruunalle, ainakin hän sanoo niin — saapa nähdä mitä mieltä patruuna on.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈsukuˌlɑi̯nen/
  • tavutus: su‧ku‧lai‧nen

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sukulainen sukulaiset
genetiivi sukulaisen sukulaisten
sukulaisien
partitiivi sukulaista sukulaisia
akkusatiivi sukulainen;
sukulaisen
sukulaiset
sisäpaikallissijat
inessiivi sukulaisessa sukulaisissa
elatiivi sukulaisesta sukulaisista
illatiivi sukulaiseen sukulaisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi sukulaisella sukulaisilla
ablatiivi sukulaiselta sukulaisilta
allatiivi sukulaiselle sukulaisille
muut sijamuodot
essiivi sukulaisena
(sukulaisna)
sukulaisina
translatiivi sukulaiseksi sukulaisiksi
abessiivi sukulaisetta sukulaisitta
instruktiivi sukulaisin
komitatiivi sukulaisine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo sukulaise-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
sukulais-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

sukulaisavioliitto, sukulaiskansa, sukulaiskieli, sukulaismies, sukulaisperhe, sukulaispoika, sukulaisrakkaus, sukulaissielu, sukulaistunne, sukulaistyttö, sukulaisvierailu, sukulaisväri, verisukulainen

Aiheesta muualla

muokkaa
  • sukulainen Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkelit 301, 3807 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa