släkting

Ruotsi

Substantiivi

släkting yl. (2) (yks. määr. släktingen [luo], mon. epämäär. släktingar [luo], mon. määr. släktingarna [luo])

1. sukulainen

Liittyvät sanat

• anförvant
• familjemedlem

Aiheesta muualla

• släkting Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)