finita

Ido

Adjektiivi

finita

1. loppunut, päättynyt

Italia

Verbi

finita

1. (taivutusmuoto) yksikön feminiininen partisiipin perfekti verbistä finire

Latina

Verbi

fīnīta

1. yksikön feminiinimuoto sanasta fīnītus (joka on partisiipin perfekti verbistä fīniō)
2. monikon neutrimuoto sanasta fīnītus (joka on partisiipin perfekti verbistä fīniō)
3. monikon neutrin akkusatiivimuoto sanasta fīnītus (joka on partisiipin perfekti verbistä fīniō)

Verbi

fīnītā

1. yksikön feminiinin ablatiivimuoto sanasta fīnītus (joka on partisiipin perfekti verbistä fīniō)