finite

Englanti

Adjektiivi

finite (komparatiivi more finite, superlatiivi most finite)

1. äärellinen
2. (kielitiede) finiitti-, persoona-

Liittyvät sanat

Vastakohdat

• infinite

Yhdyssanat ja sanaliitot

• finite form

Italia

Verbi

finite

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin monikon 2. persoonan muoto verbistä finire
2. (taivutusmuoto) imperatiivin monikon 2. persoonan muoto verbistä finire
3. (taivutusmuoto) monikon feminiininen partisiipin perfekti verbistä finire

Latina

Verbi

fīnīte

1. (taivutusmuoto) aktiivin imperatiivin preesensin monikon 2. persoonan muoto verbistä fīniō