flambeerata

Suomi

Verbi

flambeerata (73) (taivutus[luo])

1. liekittää

Ääntäminen

• IPA: [ˈflɑmbeːrɑtɑ]

Tavutus

• tavutus: flam‧bee‧ra‧ta

Etymologia

• samaa tarkoittavasta ruotsin sanasta flambera ← ranskan sanasta flamber < muunnos muinaisranskan substantiivista flamble (’liekki’) < latinan sanasta flammula < diminutiivimuoto sanasta flamma (’liekki’) < itaalisen kantakielen sanasta *flagmā < indoeurooppalaisen kantakielen verbistä *bʰl̥g- (’tuikkia valoa’, ’hehkua’, ’loistaa’)

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: flambeeraaminen, flambeeraus

Aiheesta muualla

• flambeerata Kielitoimiston sanakirjassa