Latina

muokkaa

fractus m., fracta f., fractum n.

  1. (taivutusmuoto) partisiipin perfekti verbistä frangō

Taivutus

yksikkö monikko
sijamuoto maskuliini feminiini neutri sijamuoto maskuliini feminiini neutri
nominatiivi fractus fracta fractum nominatiivi fractī fractae fracta
akkusatiivi fractum fractam fractum akkusatiivi fractōs fractās fracta
genetiivi fractī fractae fractī genetiivi fractōrum fractārum fractōrum
datiivi fractō fractae fractō datiivi fractīs fractīs fractīs
ablatiivi fractō fractā fractō ablatiivi fractīs fractīs fractīs