frange

Latina

Verbi

frange

1. (taivutusmuoto) aktiivin imperatiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä frangō

Ranska

Substantiivi

frange f. (monikko franges[luo])

1. hapsu, rimpsu
2. otsatukka
3. marginaaliryhmä (pieni osa jostain ryhmästä)

   Une frange de la population définitivement perdue pour l'emploi ? – Osa väestöstä syrjäytynyt pysyvästi työttömäksi.

   Internet nous a permis de recruter une nouvelle frange de clientèle. – Internet mahdollisti meille uuden asiakasryhmän löytämisen.

Aiheesta muualla

• frange Trésor de la langue française informatisé ‑sanakirjassa (ranskaksi)