gökotta

Ruotsi

Substantiivi

gökotta yl. (1) (yks. määr. gökottan[luo], mon. epämäär. gökottor[luo], mon. määr. gökottorna[luo])

1. ruotsalainen perinne, jossa lähdetään (joukolla ja aamuvarhain) eväs- ja linturetkelle luontoon (tai puistoon) käen kukunnan aikaan, tavallisesti helatorstaina

   Här brukade man fira gökotta varje år, med brassorkester till och med.

2. (kirkoissa) helatorstain ulkoilmajumalanpalvelus (+ mahdollisesti retki luontoon)

Etymologia

yhdyssana sanoista gök ja otta