gootit

Suomi

Substantiivi

gootit (38) (monikollinen)

1. (taivutusmuoto) monikon nominatiivimuoto sanasta gootti
2. (taivutusmuoto) monikon akkusatiivimuoto sanasta gootti
3. itägermaanista kieltä (gootti) puhunut kansa, jolla oli erittäin merkittävä poliittinen ja sotilaallinen rooli myöhäisantiikissa ja Länsi-Rooman valtakunnan tuhoon liittyvissä tapahtumissa

Liittyvät sanat

• gootti