Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

haihtua (52-F) (taivutus[luo])

  1. tavallisesti nestemäisistä aineista: hävitä muuttumalla höyryksi ja siirtymällä ympäröivään ilmaan
    Avoimessa astiassa oleva vesi haihtuu vähitellen.
    Urheillessa kehosta haihtuu nestettä runsaasti ihan huomaamatta.
  2. (kuvaannollisesti) hävitä, kadota
    Sijoittajien usko osakkeisiin haihtui.
    Kun huuma haihtuu, katumus ja pettymys on kova.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈhɑi̯ht̪uɑˣ/
  • tavutus: haih‧tu‧a

Etymologia muokkaa

ehkä haja-vartalosta johdettu, muoto-opillisesti epäselvä johdos[1]

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X. Hakusana haihtua.