Substantiivi

muokkaa

haraa

  1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta hara

haraa

  1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä harata
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä harata
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä harata
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä harata