haraa
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaharaa
- (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta hara
Verbi
muokkaaharaa
- (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä harata
- (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä harata
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä harata
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä harata