harkittu

Suomi

Adjektiivi

harkittu (1-C) (komparatiivi harkitumpi, superlatiivi harkituin) (taivutus [luo])

1. sellainen, jota on pohdittu, pohdinnan kohteena ollut; punnittu, puntaroitu; tarkkaan ajateltu, perusteellisesti mietitty
2. (oikeustiede) tarkoituksellinen, suunnitelmallinen

   harkittu teko

Etymologia

• 2. partisiippi verbistä harkita pass.

Käännökset

1. sellainen, jota on pohdittu, pohdinnan kohteena ollut; punnittu, puntaroitu; tarkkaan ajateltu, perusteellisesti mietitty

englanti: considered, measured, reasoned ranska: délibéré

saksa: überlegt

Liittyvät sanat

• harkinta
• haudottu
• mietitty

Johdokset

• adverbit: harkitusti

Aiheesta muualla

• harkittu Kielitoimiston sanakirjassa

Verbi

harkittu

1. (taivutusmuoto) passiivin partisiipin perfekti verbistä harkita