Katso myös: harmónia

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

harmonia

  1. (musiikki) sävelten sopeutuvuus, sointu
  2. (kuvaannollisesti) sopusointu
    elää harmoniassa

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈhɑrmoˌniɑ/
  • tavutus: har‧mo‧ni‧a

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

filharmonia, harmoniaoppi, vokaaliharmonia

Aiheesta muualla muokkaa

Substantiivi muokkaa

harmonia

  1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivi sanasta harmoni