Substantiivi

muokkaa

haukkaa

  1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta haukka

haukkaa

  1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä haukata
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä haukata
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä haukata
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä haukata